Sähkökatko ja keskeytysvakuutus — katko ei ole vahinko, rikkoutunut laite on.
Sähkökatko ja keskeytysvakuutus kohtaavat vain, jos katko rikkoo jotakin. Pelkkä virran puuttuminen ei ole esinevahinko, eikä mikään neljästä yhtiöstä korvaa siitä syntyvää seisokkia. Katkon mukana tullut ylijännite tai katkon jälkeen jäätynyt putki on toinen asia.
Verkon sähkökatko ei ole esinevahinko.
Keskeytysvakuutus korvaa katemenetyksen vain korvattavan esinevahingon jälkeen. Kun virta palaa ja kaikki toimii, esinevahinkoa ei ole ollut.
Kaikilla neljällä yhtiöllä pelkkä sähkönjakelun katko ilman esinevahinkoa jää keskeytyskorvauksen ulkopuolelle. Yhdenkään yhtiön keskeytysehdossa ei ole kohtaa, joka korvaisi verkon katkon sellaisenaan, ja jokainen ehto edellyttää korvattavaa esinevahinkoa. Myyntipäivä voi mennä kokonaan, tuotanto seisoa ja kylmäketju katketa, mutta niin kauan kuin mikään ei rikkoudu, vakuutustapahtumaa ei ole.
Riippuvuuskeskeytys ei paikkaa aukkoa. Se korvaa keskeytyksen, kun vahinko sattuu toimittajan tai asiakkaan tiloissa, mutta sähköyhtiö on rajattu siitä pois Fennialla, Turvalla, LähiTapiolalla ja OP Pohjolalla (YT202 2, KE1 4.4, KE 07 701). Pohjolan ehto sulkee sähkönjakelun häiriön pois silloinkin, kun häiriön syy olisi muuten korvattava vahinkotapahtuma. Olemme koonneet riippuvuuskeskeytyksen infrarajaukset sanamuotoineen, ja samassa yhteydessä on verrattu myös tietoliikennehäiriöitä ja kyberhyökkäyksiä.
Kokemukseni mukaan tällaisia tilanteita tulee, ja silloin kannattaa selvittää, onko sähkön toimittajalla korvausvastuu. Verkkoyhtiön vastuu katkoista perustuu sähkömarkkinalakiin ja sähkönjakelun sopimusehtoihin, ja se on eri reitti kuin oma vakuutus. Fennian omaisuusvakuutuksen yhteisissä ehdoissa vahinko, joka korvataan sähkömarkkinalain perusteella, on lisäksi rajattu vakuutuksen ulkopuolelle (YT198 5), joten verkkoyhtiön vastuu on Fennian asiakkaalle ensisijainen.
Pitkän katkon varalle keskeytysvakuutus ei siis ole ratkaisu. Varavoima, katkoihin varautuva jatkuvuussuunnitelma ja sopimukset asiakkaiden kanssa ovat. Turvan ja LähiTapiolan keskeytysehdossa jatkuvuussuunnitelma on myös suojeluohje (KE1 7.2), joten sen puute voi vaikuttaa korvaukseen silloin, kun keskeytys muuten on korvattava.
Kun ylijännite rikkoo laitteen, keskeytys ratkeaa rikkovakuutuksesta.
Katko tulee harvoin yksin. Jännitepiikki, oikosulku tai maasulku voi rikkoa ohjausyksikön, taajuusmuuttajan tai palvelimen, ja silloin taustalla on esinevahinko.
Ehdoissa tällaista vahinkoa kutsutaan sähköilmiöksi. Fennian ehto määrittelee sen salamaniskun tai muun äkillisen, ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttamaksi oikosuluksi, yli- tai alijännitteeksi tai maasuluksi (YT101 2). Vakuutuslajilla on tässä poikkeuksellisen paljon merkitystä, koska sähköilmiö on rajattu pois palovakuutuksesta.
Fennian palovakuutus ei korvaa sähköilmiön sähkölaitteelle aiheuttamaa vahinkoa (YT101 2), mutta rikkovakuutus korvaa rikkoutumisen, joka on suoranainen seuraus ylijännitteestä, alijännitteestä, oikosulusta tai maasulusta (YT115 1.2). Turvan ja LähiTapiolan palovakuutus rajaa sähköilmiön samoin pois (ES1 4.1), ja rikkovakuutus kattaa sen vain täysimääräisenä. Jos vakuutuskirjassa on rajoitusehto Ulkoinen rikkovakuutus, ehto sulkee nimenomaan pois salaman ja muun sähköilmiön (ES1 4.5.1). Pohjantähdellä sähköilmiö on oma valittava riskinsä (OM332). OP Pohjolan ehtokirjastossamme olevista esinevakuutusehdoista emme löytäneet omaa sähköilmiökohtaa.
Keskeytyspuolella sama ketju jatkuu. Turvalla ja LähiTapiolalla rikkoutuneen laitteen seisokki kuuluu rikkokeskeytykseen (KE1 4.3), ja rakennuksen sähkötekniikan rikkoutuminen yrityskeskeytykseen (4.2). Palokeskeytys yksin ei kata kumpaakaan. Samalla tulee mukaan rikkokeskeytys ja ikävähennys: vanhan laitteen sähkövahingossa ikävähennys voi viedä myös keskeytyksen.
Kaksi lautakunnan ratkaisua näyttää, miten tarkasti syy luokitellaan. Tapauksessa VKL 97/04 keskijänniteverkon maasulku aiheutti jännitepiikin, joka rikkoi yrityksen tietokoneen. Yritysvakuutus korvasi sähkövahingoista vain salamaniskun, eikä alueella ollut ukonilmaa. Rakennuksen sähkötekniikkaa koskeva turva ei soveltunut, koska vahinko osui tietokoneeseen. Kun omaisuusvahinkoa ei korvattu, keskeytystäkään ei korvattu. Ehdot olivat yli 20 vuotta vanhat, ja kolmella vertailemistamme neljästä yhtiöstä ylijännite korvataan nykyään rikkovakuutuksesta tai omana sähköilmiöturvana. Kysymys on silti sama: kattaako juuri tämän yrityksen turva sähköilmiön.
Tapauksessa VKL 126/15 puistomuuntajan eristeet paloivat. Yhtiö korvasi vahingon sähköilmiövakuutuksesta ikävähennyksin, ja vakuutuksenottaja vaati korvausta palovakuutuksesta, josta ikävähennystä ei olisi tehty. Lautakunta piti todennäköisempänä, että oikosulku oli sytyttänyt eristeet, ja hyväksyi yhtiön ratkaisun. Raja sähköilmiön ja palon aiheuttaman keskeytyksen välillä ratkaisee siis ikävähennyksen ja sitä kautta keskeytyksenkin.
Ehdot tarkistettu 9/2026: Fennia YT101 (2022) ja YT115 (2026), Turva ja LähiTapiola ES1 (2023) ja KE1 (2025), Pohjantähti OM300 (2025), OP Pohjola YH15 ja KI02 (2025). OP Pohjolan yleistä esinevakuutusehtoa ES 01 ei ole ehtokirjastossamme.
Kylmälaitteet, jäätyminen ja varavoima: katkon seuraukset korvataan eri turvista.
Pitkä katko voi tuottaa esinevahingon, vaikka yksikään sähkölaite ei rikkoudu. Silloin ratkaisee, kattaako vakuutus juuri sen seurauksen.
Talvella katko voi jäädyttää putket, ja jäätyneestä putkesta tulee vuoto. Fennian vuotovakuutus korvaa jäätymisen, jos se on välitön seuraus lämmityslaitteen äkillisestä rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa (YT110 2). Tällöin taustalla on korvattava vuotovahinko, ja vuodon aiheuttama keskeytys on turvan piirissä samoin ehdoin kuin muukin vesivahinko. Pelkkä sulakkeen palaminen ylikuormituksessa ei Fennian ehdossa ole lämmityslaitteen rikkoutumista.
Kylmälaitteissa pilaantunut tavara on oma kysymyksensä. Pohjantähden rikkoutumisriski ei korvaa elintarvikkeiden pilaantumista kylmälaitteen rikkoutumisen tai sähkökatkon vuoksi (OM336), mutta erillinen pilaantumisturva korvaa elintarvikkeet, kun lämpötilan muutoksen on aiheuttanut ennalta ilmoittamaton katko yleisessä sähköverkossa (OM337). Se korvaa pilaantuneen tavaran, ei keskeytystä.
Varavoiman kulut ovat kolmas raja. Tapauksessa FINE-70421-V7D2Z hotellin sähköt katkesivat illalla, ja hotelli sai sähköä aggregaatin avulla aamuyöllä. Yhtiön selvityksen mukaan lumimyrsky ja kosteus olivat aiheuttaneet oikosulun eristimissä. Sää ei kuitenkaan täyttänyt luonnonilmiön raja-arvoja, eikä vahinko ollut omaisuusvakuutuksen mukaan korvattava vakuutustapahtuma. Siksi aggregaattikontin vuokraa ei korvattu vahingon torjuntakuluna: torjuntakulut korvataan vain, kun torjuttava vahinko itse olisi korvattava. Sama logiikka koskee keskeytysvakuutuksen ylimääräisiä kuluja: ne korvataan vain korvattavan keskeytyksen aikana, ja niiden edellytykset vaihtelevat yhtiöiden keskeytysehtojen välillä.
Sähkökatko on yksi viidestä vahinkotyypistä, joiden kompastuskohdat on koottu keskeytysvahingon syiden yhteenvetoon.
Kolme sähkövahinkoa lautakunnassa.
Jokaisessa kolmessa ratkaisevaa oli vahingon syyn luokittelu, ei se, kuinka pitkään toiminta oli pysähdyksissä.
Keskijänniteverkon maasulku aiheutti jännitepiikin, joka rikkoi yrityksen tietokoneen ja keskeytti toiminnan. Korvausta haettiin yrityksen yritysvakuutuksen omaisuus- ja keskeytysturvasta. Riita koski sitä, oliko vahinko ehtojen tarkoittama salamanisku vai jakeluverkon maasulku, jota ehdoissa ei mainittu.
S Oy:n hotellin sähköt katkesivat, ja hotelli vuokrasi aggregaattikontin varavoimaksi. Korvausta haettiin S Oy:n omaisuusvakuutuksesta. Riita koski sitä, olivatko aggregaatin kulut korvattavia vahingon torjuntakuluja, kun oikosulun aiheuttanut sää ei täyttänyt luonnonilmiön raja-arvoja.
Puistomuuntajan erotinkentän eristeet syttyivät palamaan, ja yhtiö korvasi vahingon sähköilmiövakuutuksesta ikävähennyksin. Korvausta haettiin vakuutuksenottajan yritysvakuutuksen palovakuutuksesta. Riita koski sitä, oliko vahingon syy irtipäässyt tuli vai oikosulku, joka sytytti eristeet.
Kysymyksiä sähkökatkosta ja keskeytysvakuutuksesta.
Jos katkon jälkeinen päätös nojaa sähköilmiön rajaukseen, lähetä se meille. Kerromme maksutta, onko vahinko luokiteltu oikein.
Sähkövahinko pysäytti toiminnan?
Lähetä korvauspäätös ja vakuutuskirja, niin tarkistamme, onko vahinko luokiteltu oikean vakuutuslajin mukaan ja kuuluuko keskeytys turvaan. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
LUNASTA ILMAINEN ARVIO →