Alihankkijan keskeytys ja vakuutus — alihankkija kannattaa nimetä ennen vahinkoa.
Alihankkijan keskeytys korvataan vakuutuksesta vain, jos syy on alihankkijan tiloissa sattunut esinevahinko ja alihankkija kuuluu turvan piiriin. Konkurssi, myöhästynyt toimitus ja toimittajan oma toimittaja jäävät ulkopuolelle jokaisella yhtiöllä, jolla turva on.
Keskeytysvakuutus alihankkijan vahingon varalta on eri asia kuin alihankkijan vastuu.
Alihankintaketjussa samasta tulipalosta syntyy kolme eri kysymystä. Vain yksi niistä kuuluu keskeytysvakuutukseen.
Kun alihankkijan tehdas palaa, tilaajan tuotanto pysähtyy, koska osia ei tule. Tilaajan menettämä kate on keskeytysvahinko, ja sen korvaa ainoastaan toisen yrityksen vahingosta johtuvan keskeytyksen turva, jos alihankkija kuuluu sen piiriin. Tavallinen keskeytysvakuutus ei korvaa, koska tilaajan omalle omaisuudelle ei sattunut mitään.
Toinen kysymys on alihankkijan oma vastuu. Jos alihankkija toimittaa virheellisen osan ja se aiheuttaa tilaajalle tai tämän asiakkaalle vahinkoa, korvaus haetaan alihankkijan vastuuvakuutuksesta, ja tilaajan keskeytysvakuutus ei siihen kuulu. Hakukoneissa nämä kaksi sekoittuvat usein: kysymys siitä, miten yritysvakuutus kattaa alihankkijan aiheuttamat vahingot, koskee vastuuvakuutusta eikä keskeytystä.
Kolmas kysymys koskee alihankkijaa itseään. Jos yritys toimii itse alihankkijana ja sen ainoan asiakkaan tehdas palaa, tilaukset loppuvat, vaikka oma tuotanto olisi kunnossa. Tämäkin on riippuvuuskeskeytystä, ja kumppani on silloin asiakas. Fennian ehto nimeää asiakkaan erikseen (YT202 1), ja OP Pohjolan erityisehdossa asiakas on toimittajan rinnalla (KE 07 701). Turvan ja LähiTapiolan ehdossa asiakas on vakuutuskirjassa nimetty yritys samalla tavalla kuin toimittaja (KE1 4.4).
Keskeytyksen syyn on aina oltava kumppanin omaisuudelle sattunut esinevahinko. Alihankkijan tuotantolinjan konerikko ei riitä Turvan, LähiTapiolan eikä OP Pohjolan ehdolla, koska niissä mittapuuna on palovakuutus. Fennialla ratkaisee, mitkä omaisuusvakuutusehdot riippuvuusturvaan on liitetty.
Toimitusketjun keskeytys korvataan vain ensimmäisestä portaasta.
Riskit ovat usein ketjun kauimmassa päässä. Vakuutus ulottuu vain lähimpään kumppaniin.
Fennian ja OP Pohjolan ehdot edellyttävät, että kumppani on vakuutuksenottajaan suorassa liikesuhteessa (YT202 1, KE 07 701). Turvan ja LähiTapiolan ehdossa kumppani on vakuutuskirjassa nimetty yritys, ja vahingon on sattunut nimetyssä osoitteessa (KE1 4.4). Toimittajan toimittaja ei ole suorassa liikesuhteessa eikä yleensä nimetty, joten sen tehtaan palo jää turvan ulkopuolelle.
Esimerkki näyttää, miksi raja on merkittävä. Laitevalmistaja ostaa piirilevyt kotimaiselta kokoonpanijalta, joka ostaa komponentit ulkomaiselta valmistajalta. Kun komponenttitehdas palaa, kokoonpanija ei saa osia, eikä laitevalmistaja saa piirilevyjä. Laitevalmistajan suora kumppani on kokoonpanija, jonka omaisuudelle ei sattunut mitään. Riippuvuuskeskeytys ei korvaa, vaikka koko ketju pysähtyi saman palon vuoksi.
Suojaa ei saa vakuutuksella vaan hankinnalla. Jos kriittinen komponentti tulee yhdestä tehtaasta, ketjun kaukaisinta porrasta ei voi nimetä, mutta hankinnan voi hajauttaa. Nimeämisen ja katon kannalta suoraa kumppania kannattaa arvioida sen mukaan, kuinka paljon sen takana olevaan ketjuun sisältyy yksittäisiä riippuvuuksia.
Toimittajan konkurssi ei ole vakuutustapahtuma.
Toimittajan kaatuminen pysäyttää tuotannon yhtä varmasti kuin tulipalo, mutta se ei ole esinevahinko.
Riippuvuuskeskeytys korvaa vain kumppanin omaisuudelle sattuneen esinevahingon seuraukset. Toimittajan konkurssi, maksukyvyttömyys, lakko, raaka-ainepula ja toimituskyvyn menetys omistajanvaihdoksen jälkeen ovat liiketoiminnan riskejä, joissa mitään ei vahingoittunut. OP Pohjolan tuoteseloste sanoo tämän suoraan: liikeriskejä, kuten yhteistyökumppanin konkurssista aiheutunutta keskeytysvahinkoa, ei korvata. Fennian ja Turvan ehdoissa asiaa ei mainita erikseen, koska laukaisija on niissäkin esinevahinko (YT202 1, KE1 4.4).
Konkurssi voi kuitenkin olla seurausta esinevahingosta, ja silloin tilanne muuttuu. Jos nimetyn toimittajan tehdas palaa eikä toimittaja jatka liiketoimintaansa, Turvan ja LähiTapiolan ehto määrää korvausajaksi kohtuullisen ajan, jossa löytyy korvaava toimittaja ja tuotanto saadaan sopeutettua uuteen materiaaliin (KE1 6.2.1). Palosta syntynyt konkurssi ei siis katkaise korvausta vaan määrää sen keston. Fennian ja OP Pohjolan ehdoissa vastaavaa erillissääntöä ei ole, ja korvausaika määräytyy yleisten keskeytysehtojen mukaan.
Pelkän konkurssin varalle keskeytysvakuutus ei ole oikea väline, ja toimittajariski kannattaa siksi arvioida hankinnassa eikä vakuutuksessa.
Asiakastoimituksen myöhästyminen korvataan katteena, sopimussakko ei koskaan.
Kun alihankkijan palo viivästyttää omaa toimitusta, lasku tulee kahta reittiä. Vakuutus korvaa niistä vain toisen.
Myöhästynyt asiakastoimitus aiheuttaa kaksi erilaista menetystä. Ensimmäinen on menetetty myynti: tilauksia jää toimittamatta tai ne siirtyvät, ja kate pienenee. Tämä on keskeytysvahinkoa, ja riippuvuuskeskeytys korvaa sen, jos syy oli nimetyn tai suorassa liikesuhteessa olevan kumppanin esinevahinko. Toinen on se, mitä asiakas vaatii myöhästymisen vuoksi: sopimussakko, viivästyskorvaus tai hinnanalennus. Sitä keskeytysvakuutus ei korvaa.
Rajaus on kolmella yhtiöllä kirjoitettu ehtoon lähes samoin sanoin. Fennia ei korvaa kustannusta, vahingonkorvausta, sopimussakkoa tai muuta seuraamusta, joka on aiheutunut toimituksen virheestä tai viivästymisestä (YT298 3.2.1). Turvan ja LähiTapiolan ehdon mukaan vahingon määrään ei lasketa toimituksen viivästymisestä aiheutuvaa vahingonkorvausta tai muuta vastaavaa seuraamusta (KE1 6.2.6), ja OP Pohjola rajaa viivästysakot ja muut lakiin tai sopimukseen perustuvat seuraamukset (KE 03 5.2). Pohjantähden ehdossa nimenomaista rajausta ei ole, mutta korvattavana on katemenetys (KE350 2.1), eikä asiakkaalle maksettu sakko ole katetta.
Laskettu esimerkki: metallialan yritys valmistaa laitteen, johon alihankkija tekee rungon. Alihankkijan tehdas palaa, ja toimitus 200 000 euron tilaukseen myöhästyy kuusi viikkoa. Sopimuksessa on viivästyssakko, viisi prosenttia viikolta ja enintään 15 prosenttia, eli 30 000 euroa. Kuuden viikon aikana muita tilauksia jää tekemättä, ja menetetty kate on 45 000 euroa. Jos alihankkija on nimetty ja palo on korvattava vahinko, riippuvuuskeskeytys korvaa 45 000 euroa omavastuulla vähennettynä. Sopimussakko 30 000 euroa jää yritykselle.
Sakkoa vastaan suojaudutaan sopimuksella. Ylivoimaisen esteen ehto, joka vapauttaa viivästysseuraamuksesta alihankkijan tulipalon kaltaisessa tilanteessa, on arvokkaampi kuin mikään vakuutuslaajennus. Kun sellaista ei ole, asiakkaan vaatimus kannattaa neuvotella ennen maksamista ja kirjata erikseen, koska vakuutusyhtiö erottelee sen korvauslaskelmassa joka tapauksessa. Omavastuun vaikutus laskelmaan on käyty läpi omavastuuajan vähennyksen yhteydessä.
Ehdot tarkistettu 9/2026: Fennia YT298 (1.1.2026), Turva ja LähiTapiola KE1 (1.1.2025), OP Pohjola KE 03 (1.1.2022), Pohjantähti KE300 (1.1.2017).
Alihankkijat nimetään sen mukaan, kuinka kauan korvaavan löytäminen kestää.
Kaikkia alihankkijoita ei tarvitse nimetä. Niitä, joiden tilalle ei saa toista viikossa, kannattaa.
Kokemukseni mukaan useimmilla pk-yrityksillä riippuvuusturvaa ei ole lainkaan, koska riskiä alihankkijan vahingosta ei ole tunnistettu vakuutusta hankittaessa. Kun turva otetaan, nimeäminen ratkaisee. Fennian, Turvan ja LähiTapiolan ehdoilla nimeämätön alihankkija ei tuo korvausta lainkaan, joten nimeäminen on turvan edellytys eikä muotoseikka. Turvalla ja LähiTapiolalla vakuutuskirjaan tarvitaan myös osoite, jossa vahingon on sattuttava. Jos alihankkija siirtää tuotannon toiseen tehtaaseen, vakuutuskirja on päivitettävä samaan aikaan. OP Pohjolalla suora liikesuhde riittää, mutta 20 prosentin katto vakuutusarvosta pätee, ellei euromääräistä kattoa ole sovittu (KE 07 701).
Nimettävät alihankkijat kannattaa valita kolmen kysymyksen avulla. Ensimmäinen on korvattavuus: kuinka kauan korvaavan alihankkijan löytäminen, hyväksyminen ja tuotannon sopeuttaminen veisi. Toinen on osuus: kuinka suuri osa omasta katteesta pysähtyy, jos tämä alihankkija ei toimita. Kolmas on sijainti: onko alihankkijalla yksi tehdas vai useita, ja missä niistä kriittinen tuotanto tehdään. Alihankkijaa, jonka tilalle saa toisen viikossa, ei yleensä kannata nimetä. Alihankkija, jonka työkalujen ja hyväksyntöjen siirto veisi puoli vuotta, kannattaa nimetä aina.
Vakuutusmäärä mitoitetaan samalla logiikalla kuin oman vahingon keskeytyksessä: menetetty kate korvausajalta. Pohja on katteen määritelmä ja laskentatapa, ja korvausaika arvioidaan alihankkijan jälleenrakennuksen tai korvaavan löytämisen keston mukaan. Yhtiöiden ehtoerot näkyvät myös yhtiösivuilla, esimerkiksi Turvan ja LähiTapiolan yhteisessä ehdossa riippuvuusturva on valittava erikseen perusehdon rinnalla.
Alihankkijan tulipalo on yksi niistä viidestä yleisimmästä vahinkotyypistä, joiden laukaisemaa keskeytystä olemme käsitelleet omina sivuinaan. Jos korvaus on jo evätty sillä perusteella, ettei alihankkija ollut nimetty tai että vahinko ei ollut palovahinko, päätöksen perustelut kannattaa käydä läpi ennen kuin asia jätetään sikseen.
Kysymyksiä alihankkijan keskeytyksestä.
Jos alihankkijan vahinko pysäytti oman toimituksen ja yhtiö ei korvaa, lähetä päätös meille. Kerromme maksutta, oliko epäämiselle ehtojen mukainen peruste.
Alihankkijan vahinko myöhästytti toimituksen?
Lähetä korvauspäätös, vakuutuskirja ja asiakkaan vaatimus, niin erottelemme, mikä kuuluu vakuutukselle ja mikä sopimukselle. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
LUNASTA ILMAINEN ARVIO →